Kun Mina Kotoani Laksin

Kun minä kotoani läksin niin pilvet ne varjoili (x2)

Ja katkista katkerimman kohtalon mulle maailma tarjosi (x2)

Kylän karkeloissa tulin tyttösen tuntemaan (x2)

Enkä minä loistetta sinisistä silmistä unhoita milloinkaan (x2)

Eikä mun ikäväni haiadu täällä outojen seurassa (x2)

Ennen kuin kukkii se orjan ruusu minun hautani reunalla (x2)

Quando lasciai la mia casa, le nuvole  fondevano le loro ombre

E di tutti i destini possibili, il mondo mi offrì il più amaro.

Alla festa del paese, conobbi una ragazza

E non dimenticherò mai i suoi  occhi brillanti d’azzurro

Il mio desiderio  ancora non svanisce, qui tra gli stranieri

E non svanirà,  prima che una rosa spinosa fiorisca ad un angolo della mia tomba.